TaoLin Dao

Mitä dao ja de tarkoittavat?

Daodejingin kaksi keskeistä käsitettä ovat dao ja de, mutta kumpaakaan niistä ei ole helppo vangita yhteen määritelmään. Dao on käännetty tieksi, kuluksi, luonnonlaiksi, järjestykseksi ja maailmankaikkeuden periaatteeksi. De taas on tulkittu muun muassa hyveeksi, sisäiseksi voimaksi, vaikutusvoimaksi ja tavaksi, jolla dao ilmenee maailmassa. Vaikka sanat voidaan kääntää, niiden merkitys ei tyhjene yhteenkään vastineeseen.

Laozi ei kuitenkaan rakenna niistä järjestelmällistä oppia eikä anna niille yhtä lopullista selitystä. Pikemminkin hän näyttää, miten dao ja de tulevat esiin eri yhteyksissä: luonnossa, hiljaisuudessa, pehmeydessä, tyhjyydessä, toimimattomuudessa ja tavassa elää ilman liiallista pakottamista. Siksi niitä ei ehkä ole hedelmällisintä lähestyä ensin määritelminä, vaan tekstin oman liikkeen kautta.

Daodejing ei siis sulje daota käsitteeseen, vaan avaa sitä vähitellen. Sama koskee de:tä. Niitä ei ehkä voi lopullisesti selittää, mutta niitä voi lähestyä, seurata ja oppia tunnistamaan.

Daodejingin ensimmäinen kappale:

Tao, jonka voi sanoin ilmaista, ei ole ikuinen Tao;

nimi, jonka voi määritellä, ei ole ikuinen nimi.

Olematon on taivaan ja maan alku;

oleva on kymmenentuhannen olion äiti.

Olematon on ainainen,

sen mysteeriä voidaan havainnoida;

oleva on ainainen,

sen pieniä yksityiskohtia voidaan tarkkailla.

Näillä kahdella on samasta alusta huolimatta eri nimet,

yhdessä niitä kutsutaan mysteeriksi.

Mysteerien mysteeri,

kaikkien salaisuuksien ovi.

Laozi ei selitä daota valmiiksi heti alussa. Koko Daodejing on sen vähittäistä avaamista.

Lue koko Daodejing täältä: [linkki]