
Olen aina pitänyt siitä, että matkoilla on kirjoja mukana. Kirja laukussa tuntuu pieneltä lupaukselta: jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin voi pysähtyä ja lukea.
Tällä kertaa olen Kiinassa pidemmän aikaa. Toivon, että matka antaisi tilaa myös hiljentymiselle.
Kun saavuin vuokra-asuntoon, huomasin yllätyksekseni, ettei täällä ole televisiota. En ollut edes kysynyt siitä etukäteen. Yleensä televisio vain on.
Ensin se tuntui puutteelta. Sitten tajusin, että se on lahja.
Televisio vie aikaa huomaamatta. Sen poissaolo avaa tilaa lukemiselle, ajatuksille ja hiljaisuudelle.
Tälle matkalle otin mukaan Raamatun. Olen aiemmin lukenut sitä katkelmina, mutta nyt haluaisin lukea sitä rauhassa, alusta eteenpäin. En suorittaakseni, vaan viipyäkseni sen kielen äärellä.
Luen Raamattua, koska se on Raamattu.
Ja koska se on suomea.
Leave a comment